Joka aamu herätessäni kirjoitan blogiin. Päässäni. Kun avaan koneen ja yritän tehdä saman tosielämässä onkin pää tyhjä. Kirjoita siinä sitten.

Ja vaikka mitä pientä juttua olisi ollut. Eipä miellytä minua moinen. Jää kaikki pikkutapahtumat nyt iäiseen unhoon.

Puuta on tehty talveksi. Mies käy talvella rankametsällä naapurin metsässä ja saa puut vastapalveluksena metsän siivoamisesta ja kesäisestä heinäpellolla olosta. Kesällä saadaan rangat pihaan, jonne pystytetään pieni sirkkeli ja halkomiskone. Sitten mies sirklaa ja minä halon.

Tänä kesänä saimme kahdessa erässä puita. Ensimmäinen erä hoidettiin kuten edellä, toinen erä on nyt sirklattu ja odottaa halkomista, sillä halkomiskone on varattuna miehen langolla. Ei mennyt kuin kolme-neljä tuntia kun mies katkoi isompia puita moottorisahalla ja minä sirklasin ohuempia. Ilokseni voin kertoa, että minulla on vielä kaikki sormet tallella...

Matot on pesty ja näyttävät hetken aikaa puhtailta. Sisyfoksen työtä kolmen koiran taloudessa, mutta näyttää täällä nyt ainakin hetken melkein sivistyneeltä. Mattojen pesuun meillä tarvitaan tavanomaisten juuriharjan ja mäntysuovan lisäksi pressu ja uppopumppu. Pressu levitetään hieman viettävälle paikalle pihaan, tuetaan pressun alle reunoille mitä hyvänsä mikä pitää veden sisäpuolella, ja nostetaan uppopumpulla tarpeellinen määrä vettä kakkoskaivosta. Sitten vielä puupenkki pesualustaksi ja puutarhatuoli pesijälle. Hyvin hoituu. Perinteenä on, että mattoja pestessä poltan hartiani aamupäivän auringossa, mutta tänä kesänä se ei onnistunut, sillä ehdin mattojen ääreen vasta iltapäivästä jolloin paikka oli jo varjossa.

Olen kutonut elämäni ensimmäistä villapaitaa. Aloitin ylhäältä ja aloitin kolmesti... Ensiksi siksi, että silmuikoiden lisäykset näytti rumilta. Venytti kummallisesti kun lisäykset oli alussa joka kerroksella. Siis purin ja tein alusta alkaen lisäykset joka toisella kerroksella. Sujui ihan hyvin, kunnes sain jonkinlaisen paniikkihäiriön kun tulin ajatelleeksi, että pitäisi laskea mihin kohtaan kainalo tulee ja montako välikerrosta pitäisi tehdä ja purin ennenkuin laskin. Auts. Laskujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että lisäykset joka toinen kerros ja lopussa laitetaan joka kolmas jos on tarve. Eikä tarvetta ollut...

Nyt olen ehtinyt lantiolle ja harkitsen suoran osuuden purkamista ja kutomista uudelleen kainalosta alkaen. Lisäykset kun voisi aloittaa aiemmin kuin nyt. Ehkä. Pitäisi olla kokovartalopeili, että voisi tarkistaa miten tämä istuu, vai istuuko ollenkaan.

Sillä aikaa kun harkitsen purkua, kudon kolmatta Clapotistani. Siinä ei mikään voi mennä pieleen. Eihän?